PP MVA, VIP MVA, Fn, KTK II
CuChulainn

"Unto", trn irish draught-ori, 171cm
s. 10.04.2008 - k. 25.02.2011
kasv. Sarah McCain, Irlanti, maahantuoja flanelli

i. Cennalath - e. Scatha

Unto on utelias ja varsin lupsakka tapaus. Maailman meno on mielenkiintoista seurattavaa ja Unto kulkisi mieluummin laumassa kuin yksin. Utelias luonne näkyy ihan arkipäivän touhuissakin, kun Unto haluaisi tutustua kaikkeen ja kaikkiin. Unto on kolmikosta yleensä viimeinen joka lähtee Lassin vetämiin leikkeihin mukaan, ihan jo sen takia, että voi unohtua katselemaan muiden menoa aidan viereen.

Unto tekee mielellään töitä eikä vaadi käsittelijältään paljoa. Untosta on hauskaa opetella uusia asioita ja orilta löytyy pitkäjänteisyyttä, joten sen kanssa voi pitää pidempiäkin harjoitussessioita. Ori ei omaa oikeastaan mitään epämiellyttäviä tapoja, Unto ei ole ikinä mörköillyt uusia asoita eikä siitä kuoriudu villioria missään tilanteessa.

Hoitaessa vaatii välillä hieman pitkää pinnaa ja huumoriakin, kun kaikki harjat pitäisi saada haistella läpi. Jalkoja nostaessa ei ole yhtään outoa jos Unto kääntyy katsomaan että mitäs se hoitaja nyt hommaakaan. Unton uskaltaa kuitenkin antaa melkein kenelle tahansa hoidettavaksi, kunhan vain muistaa mainita, että ori tosiaan on utelias ja seuraa mielellään kaikennäköisiä hoitotoimenpiteitä.

Tykkää ratsun hommista ja työskentelee mielellään. Sopii vähän kokemattomammille ratsastajille, Unto ei juurikaan välitä onko selässä huippuratsastaja vai perunasäkki. Unto lukee ratsastajaansa sen verran hyvin, että pikkuihmiset selässä kannetaan varmasti ja osaavampien käsissä taivutaan vaikka solmuun.

Iso ja raskas ori ei ehkä herätä ensimmäisenä mielikuvaa toimivasta esteratsusta, mutta Untosta kuoriutuu esteradalla kevytliikkeinen ja ilmavat hypyt omaava ratsu. Eteneminen ei välttämättä näytä vauhdikkaalta, mutta jotenkin Unto osaa aina yllättää positiivisesti myös vauhdillaan.
Ajatus Untosta kouluratsuna tuottanee saman tuloksen kuin esteilläkin - iso ori yllättää tasapainoisella liikkumisellaan, jossa ei ehkä ole koulupuoliverisen glamouria mutta oma näyttävyytensä Untosta löytyy.
Maastossa Unto yleensä kulkee Villen ja Lassin edellä, koska jostain syystä Untolla on rauhoittava vaikutus näihin kahteen. Unto rakastaa maastoesteiden hyppäämistä ja laukkasuorilla päästelyä. Uiminen on kesäisin ollut Untolle maastolenkkien varsinainen kohokohta.

KILPAILUT

VALMENNUKSET

03.02.2011 estevalmennus, valmentajana Miltsu
"Tällä kertaa valmennuksen aiheena oli ratsastaa mahdollisimman hyviä ja huolellisia töitä. Alkulämmittelyesteinä saitte hypätä pikkuristikoita. Kun oli aika siirtyä hyppäämään isompia esteitä, vaikutti Unto erittäin kuuliaiselle ratsulle. Kunnon hyppääminen aloitettiin hyppäämällä isolle ympyrälle asetettua pystyä jolle piti tietenkin tulla keskelle, ja jatkaa ympyrää sen jälkeen. Aluksi Unto ei meinannut taipua ihan kokoajan, mutta alkoi sekin hieman myöhemmin innostua. Pian siirryttiin hyppäämään kiemuralle aseteltuja esteitä. Lähestymiset esteille sujuivat ja pian siirryttiin jo hyppäämään rataa. Radalla oli paljon esteitä joille oli mahdollista tehdä tiukka tie ja hyvä, aikaa vievä tie. Saitte hypätä radan käyttämällä vain nopeita teitä, ja sen jälkeen hyviä lähestymisiä käyttäen. Kummatkin sujuivat ihan kivasti, tiukoissa teissä Unto kyllä hidasti huomattavasti. Saitta hypätä radan lopulta vielä tahtomallanne tavalla. Viimeinen rata oli aivan erinomainen ja sen jälkeen oli hyvä ottaa loppuverryttely. Ratsukon yhteistyö oli oikein hyvää, Unto oli kuuliainen koko tunnin ja Aksun asento oli oikein hyvä."

16.01.2011 estevalmennus, Mêl Seren, valmentajana nica
"Uusi päivä, uudet kujeet. Ensimmäisenä uhrina meillä sattuikin olemaan iso ja lempeä Unto. Sami kävi jo jotain maneesin laidalla naureskelemassa, kun aksu verkkasi Untoa, mutta ajoin hommistaan luistavan tallimestarin tiehensä. Kyllä minä tiesin, että Unto osasi hypätä. Ja se osasi sen ihan pirun hyvin.
Nyt alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

aksu oli alkuun hieman epäuskovainen tehtävää kohtaan, mutta kokeillessaan sitä käytännössä ja huomatessaan, miten rentona Unto kulki, hän oli ihmeissään. Kehotin aksu kokeilemaan metodia villikkojensakin kanssa, siitä saattaisi olla hyötyäkin. Toki ei kannattanut rueta liian uhkarohkeaksi.
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.
Unto näytti rennolta ja hyväntuuliselta.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Unto oli ehkä turhansin 'löysä' alkuharjoitusten takia, joten pyysin aksua vähän kokoamaan sitä lisää ja muistuttamaan, että tässä oltiin nyt hyppäämässä, eikä sunnuntaiköpöttelyllä. Pienen puhuttelun jälkeen Unto oli paljon vastaanottavaisempi kaikille aksun käskyille ja esteiden hyppääminen alkoi sujua huomattavasti paremmin. Ei enää huolimattomia jalkoja pudottamassa puomeja. Tosin yhden pudotuksen laitan kyllä ihan ratsastajan piikkiin. Unto ajautui hieman liian vasempaan reunaan okserilla ja ratsastajan jalka kolautti tolppaa. Siitä syystä puomitkin sitten putoilivat alas kannattimiltaan. Huonoa tuuria, mutta olin jo eilen huomauttanut esteiden hyppäämisestä niiden keskikohdasta.

Kun rata oli käyty läpi osissa, niin saitte pitää pienen hengähdystauon. Tauon jälkeen muutama kierros herättelylaukkaa ja sitten radalle. Nostin toki ensin estekorkeutta 110cm korkeuteen, jotta saisitte vähän kisaharjoitusta.
Rata meni hyvin. En sano loistavasti, sillä Unto sai paikkailla monessa kohtaa. Selvisitte kuitenkin yhdellä pudotuksella. Unto oli rauhallinen ja rata oli tasainen. Siitä saitte kyllä pisteet kotiin. Tiet vielä huolellisemmiksi, niin hyvin menee."

01.03.2009 estevalmennus, valmentajana Bearing
"Samaa aikaa rakentaessani muutamaa estettä kaarevin urin, sekä diakonaalille kolmen sarjan estettä ympärilläni käveli ja ravaili vähän väliä raskas orimies, ratsastaja tietenkin selässään. Unto seurasi hyvin tarkkaavaisesti sivusilmällä touhujani. Laitoin muutamankin puomin kaarevasti 10m halkasijaltaan olevalle pääty-ympyrälle verryttelyksi. Kun ratsukko ilmoitti olevansa valmis, pyysin heitä hieman laukkailemaan ja tekemään istunnan kanssa vaihtoja, mahdollisimman vähän ohjaa käyttäen. Unto oli hieman nuukahtaneen oloinen, lieneekö riehunut aamulla tarhassa..

Kun istuntatyöskentely alkoi sujumaan jo varsin mallikkaasti, päästiin puomeille. Aksua pyysin tuomaan orin niin keskelle puomeja kuin mahdollista, sillä puomit olivat hieman pirullisesti, että jos hieman menee sivuun väärällä vauhdilla, tapahtuu kolhiminen tai pieni kompastelu. Unto nyt jostain syystä ei kamalasti sisäpohjetta kuunnellut, mutta meni kuitenki sinne minne pyydettiin, mutta turhan myöhään. Pari kertaa ympyrällä uudelleen tuotti tulosta. Sanoin Aksulle, että menisi hetken aikaa pitkillä urilla oikein äärimmäisen pidennettyä ravia. Samalla minä venytin puomeja niin, että siihen tarvittiin isoa ja pyörivää ravia, jotta niiden yli päästäisiin. Helposti näissä väleissä voisi hevonen nostaa laukan, mutta välit olisivat liian pienet laukalle, mutta keskiraville erittäin tehokkaat.
Sivusilmällä näin, että Unto oli mielummin laukkailemassa kuin ravailemassa. Neuvoin ottamaan sen töihin, muodossa ja takaosan päällä. Sanoin napakasti ratsastajan istuvan taakse, mutta pohkeella ratsastavan eteen ja samalla pitämällä edestä. Näin saadaan takaosa aktiiviseksi ja se onnistui orin kanssa hyvin. Sitten alkoikin tulla todella hienoja lisäyksiä, ja puomit onnistuivat erittäin hyvin, jos nyt yhtä sähläyskohtausta ei oteta, kun Unto päätti nostaa laukan puomien keskellä ja vielä ylöspäin. Puomit onnistuivat, päästiin jumppasarjalle diagonaalille.

Jumppa oli aluksi 50cm korkuisia, joita nostin aina 85cm asti kun harjoitus sujui. Parilla kertaa ori tuli hieman raskaasti sisään ja hypyt olivat todella töksähteleviä ja lähtivät liian läheltä. Ratsastaja ei oikein sarjan välillä kerkeä tekemään erikoisia, muuta kuin ratsastaa eteen ja istua joko pystyssä tai hieman raskaammin. Harjoitus sujui pienten neuvojen jälkeen hienosti. Kaarevat urat suhteutetuilla väleillä yleensä isokokoisille ja raskaille hevosille on hankalia, siksi päätin ottaa treenattavakseni tämän. Aksun piti laskea askeleita esteiden välillä ja kertoa minulle, miten ratsastaisi sen, samalla kun Unto sai hieman huilia. Neuvottelimme totetutuksesta ja näin ratsastaja pääsi näyttämään ja toteuttamaan suunnitelmansa. Unto tuli todella kevyen näköiseksi nyt ja suoritti tehtävät hienosti. En voinut tässä vaiheessa kun ihmetellä tätä muodon muutosta. Saatoin jopa havaita pieniä kuumenemisen merkkejä. Toisella kertaa ratsastaja tuli liian ulkoreunaan ensimmäisellä esteellä, joka taas vaikeutti pysyä reitillä seuraavalle esteelle. Toiselle tuli töksähtävä hyppy, jolloin ratsastajan tasapaino hieman horjahti, mutta tippumista lähelläkään ei oltu. Ori hyppää kyllä tavattoman korkealta, ja nämä tuntuivat niin naurettavan pieniltä, että sitten suoralla olevia esteitä nostin metrin korkeuteen. En voinut muuta kuin vain kiittää erittäin hyvästä yhteistyöstä ja lähteä äkkiä kotiin hoitamaan iltatallia, sillä tunti olikin vierähtänyt hieman yli. Kiitos ja hyvät jatkot teille Unton kanssa!"